Aselajit

Floretti

Floretti on aikoinaan syntynyt miekkailun harjoitteluaseeksi, ja niin aseen rakenne kuin sen säännöt tukevat tätä tarkoitusta. Florettimiekkailussa pätevänä osuma-alueena on miekkailijan vartalo. Vaikka muualle tulevat osumat keskeyttävätkin ottelun, niistä ei saa pistettä. Florettimiekkailun silmiinpistävin piirre on kuitenkin niin sanotun etuoikeuden käsite: mikäli molemmat miekkailijat osuvat noin 0,3 sekunnin aikana toisiinsa, tuomari antaa pisteen vain toiselle miekkailijalle tiettyjen periaatteiden mukaan. Nämä periaatteet kertovat kumpi miekkailija miekkaili järkevästi ja kumpi itsetuhoisesti.

Yksinkertainen esimerkki etuoikeussäännöistä: miekkailija A on hyökännyt B:n kimppuun miekka ojossa. Sen sijaan että B suojelisi itseään, hän vain ojentaa kätensä ja seurauksena molemmat osuvat. B:n olisi pitänyt torjua ensin häneen itseensä kohdistuva uhka! Tämän vuoksi tuomari antaa pisteen miekkailijalle A.

Kalpa

Kalpa on viimeinen käytössä ollut kaksintaistelumiekka, ja sillä on käyty kaksintaisteluja vielä niinkin myöhään kuin 1950-luvulla. 1900-luvun alussa kalvasta kehitettiin urheiluversio, jonka avulla kaksintaistelutilanne pyrittiin tuomaan autenttisempana myös urheilun puolelle. Tämän seurauksena kalpamiekkailussa osuma-alueena on koko vartalo, eikä floretin tapaisia etuoikeussääntöjä ole: se mikä ratkaisee on se kumpi pistää ensin.

Säilä

Säilä on miekkailun aseista ainoa, jossa paitsi pistot, myös terällä annetut lyönnit ja sivallukset on sallittu. Säilän perinteet kumpuavat sotilaiden käyttämästä sapelista. Osumia ei saa antaa vyön alle, mutta kädet ja pää ovat ylävartalon lisäksi osuma-aluetta.

Säilämiekkailu on miekkailun lajeista nopein. Otteluissa sovelletaan floretin tapaan etuoikeussääntöä. Siten hyökkäyksen ensin aloittaneella on etu ja vastustajan on pystyttävä väistämään hyökkäys terällään tai kokonaan onnistuttava siirtymään pois hyökkäyksen tieltä. Tämän seurauksena erityisesti jalkojen liikkee on säiläotteluissa vauhdikasta ja intensiivistä.