Nykyaikaisen 5-ottelun kilpailusääntöjen kehitys

Lähde: 5-ottelun historia, 19xx Armas Santanen

Nykyaikaisen 5-ottelun kilpailusääntöjä on vuosien aikana useasti muutettu ja parannettu lajin kehityksen myötä. Käytäntönä on ollut että olympiakisojen yhteydessä pidetyssä UIPM:n kongressissa tarkistettiin ja päätettiin muutokset UIPM:n kilpailusääntöihin. Näitä sääntöjä noudatettiin aina seuraavan nelivuotiskauden ajan. 90-luvulla nykyaikainen 5-ottelu modernisoitui radikaalisesti ja näin kilpailusäännötkin uudistuivat perusteellisesti.

Kansainväliset kilpailusäännöt liiton perustamisen aikaan

Kilpailu suoritettiin seuraavassa lajijärjestyksessä: ratsastus, miekkailu, ammunta, uinti ja maastojuoksu. Jokainen maa asetti ottelijat eri lajeissa suoritusjärjestykseen, jonka jälkeen jokaiseen lajiin arvottiin maittain suoritusjärjestys. Näin saatiin suoritusjärjestys kilpailuun.

Ratsastus: Ratsastus oli maastoesteratsastus, jossa radan pituus oli max. 5000 m. Radan näyttö tapahtui edellisenä päivänä, jolloin siihen sai tutustua kävellen. Esteiden suurin korkeus oli 1.10m, ja kaivantojen tai ojien suurin leveys sai olla 3.5m. Esteet olivat kiinteitä esteitä. Hevoset arvottiin osanottajien kesken ja luovutettiin kilpailijalle tutustumista ja hevosen lämmittelyä varten 15 minuuttia ennen kilpailijan omaa lähtöä maastoradalle. Lähdössä jokaisella kilpailijalla oli 100 ratsastuspistettä, mistä tehtiin ihanneajan ylittämisestä tai alittamisesta pistelisäyksiä tai -vähennyksiä, sekä vähennyksiä estealueella sattuneista virheistä. Ihanneaika laskettiin nopeuden 500m minuutissa mukaan. Jokaisesta ihanneajan ylittävästä alkavasta sekunnista vähennettiin, ja jokaisesta alittavasta sekunnista vastaavasti lisättiin puoli pistettä. Hevosen ensimmäisestä kieltäytymisestä vähennettiin 3 pistettä, toisesta 6 pistettä ja kolmannesta 50 pistettä. Kolmannen kieltäytymisen jälkeen kilpailija sai jatkaa ratsastusta estettä ylittämättä. Estealueella, joka alkoi 10m ennen estettä ja jatkui 20m esteen jälkeen, ollen lisäksi 20m leveä, hevosen kaatuessa ja ratsastajan samalla suistuessa satulasta vähennettiin viisi pistettä, mutta jos ratsastaja putosi hevosen selästä hevosen kaatumatta oli vähennys 10 pistettä. Jos useampi ottelija sai saman pistemäärän ratkaisi aika sijoituksen.

Miekkailu: Miekkailu oli kalpamiekkailu, jossa jokainen kilpailija miekkaili jokaista vastaan, yhden piston ratkaistessa voittajan. Otteluaika oli 5 minuuttia. Voitettujen otteluiden määrä ratkaisi sijoituksen. Jos kahdella tai useammalla oli yhtä monta voitettua ottelua, suoritettiin näiden kesken uusintaottelut niin kauan kunnes voittaja ja sijoitukset selvisivät.

Ammunta: Kilpailussa ammuttiin pistoolilla tai revolverilla neljä viiden laukauksen sarjaa 25m päässä olevaan 1.65m korkeaan, kääntyvään kokovartalokuvioon. Taulut olivat näkyvissä 3 sekuntia ja poissa 10 sekuntia. Taulupisteiden määrä ratkaisi sijoituksen.

Uinti: Uinti suoritettiin 300m vapaauintina eri erissä ja ajat ratkaisivat sijoituksen.

Juoksu: Juoksu suoritettiin 4km maastojuoksuna vaihtelevassa maastossa. Rataan ei saanut ennakolta tutustua. Lähtö tapahtui yksitellen 1 minuutin välein, ja ajat ratkaisivat sijoituksen.

Lopputulos: Eri lajien sijalukujen summa ratkaisi lopputuloksen. Pienimmän sijalukujen summan saavuttanut oli voittaja. Summan ollessa tasan ratkaisi lopullisen sijoituksen ensisijaisesti sijoitus maastojuoksussa, sitten uinnissa, ammunnassa, miekkailussa ja lopulta ratsastuksessa. Näitä sääntöjä sovellettiin Helsingin olympiakisoihin v. 1952 asti. Helsingin kisojen ohjelmaan lisättiin joukkuekilpailu kolmimiehisin joukkuein.

Sijaluvusta pisteisiin

Käytössä ollut sijalukuihin perustuva kilpailijoiden paremmuutta määräävä järjestelmä ei ollut oikeudenmukainen, sillä se ei ottanut huomioon eri lajien kilpailutulosten eroja vaan ainoastaan kilpailijoiden paremmuusjärjestyksen. Tämän vuoksi aloitettiin Helsingin olympiakisojen jälkeen kehitellä eri lajeihin sovellettavaa pistelaskujärjestelmää. Vuosina 1950-53 kokeiltiin Ruotsissa ja Suomessa progressiivista pistetaulukkoa. Vuonna 1954 otti Kansainvälisen 5-ottelun Liitto UIPM useiden koekilpailujen jälkeen käyttöön ruotsalaisten kehittämän lineaarisen pistelaskujärjestelmän. Tämä järjestelmä oli ensimmäisen kerran käytössä kansainvälisissä suurkilpailuissa nykyaikaisen 5-ottelun MM-kilpailuissa Budapestissa vuonna 1954.

Ratsastus: Ratsastuksen osalta lähtöpisteet muuttuivat Budapestin kilpailuissa 100 pisteestä 1000 pisteeseen. Radan maksimipituus 5km ja ratsastusnopeus 500m minuutissa pysyivät samoina, mutta ajan alituksesta tai ylityksestä lisättiin tai vähennettiin 2,5 ottelupistettä jokaiselta sekunnilta. Hevosen ensimmäisestä kieltäytymisestä esteellä vähennettiin 60 ottelupistettä, toisesta 80 pistettä ja kolmannesta 100 pistettä (pisteitä ei laskettu yhteen). Satulasta suistuminen tai kumoon ratsastuksesta estealueella rangaistiin 80 ottelupisteen menetyksellä.

Miekkailu: Kaikki miekkailivat kaikkia vastaan. Miekkailuottelun kesto oli 5 minuuttia. Jos kumpikaan ottelijoista ei siinä ajassa saanut pistoa tuomittiin molemmat hävinneiksi. Kilpailija, joka voitti 75% otteluistaan sai 1000 ottelupistettä. Jokaisesta voitosta, joka ylitti tai alitti tämän määrän lisättiin tai
vähennettiin pistemäärä, joka laskettiin kaavasta 1300/A, jossa A oli yhden ottelijan otteluiden lukumäärä. Kilpailuissa oli käytettävä piston osoittavaa sähkömerkitsijää.
Joukkuekilpailuissa miekkailun osalta ei laskettu joukkuetulokseen niitä vastaan saavutettuja tuloksia jotka ottivat osaa vain henkilökohtaiseen kilpailuun, eikä oman joukkueen jäseniä vastaan saavutettuja tuloksia.

Ammunta: Ammunnassa ammuttiin edelleen neljä viiden laukauksen sarjaa kääntyvään kokovartalokuvioon. Ammunnan tulos 195 taulupistettä antoi 1000 ottelupistettä. Jokainen tämän ylittävä tai alittava taulupiste antoi 20 ottelupisteen lisäyksen tai vähennyksen.

Uinti: 300m vapaauinnissa aika 4.00.0 minuuttia antoi 1000 ottelupistettä, jokainen sekunti alle tai yli tämän ajan lisäsi tai vähensi viisi ottelupistettä.

Juoksu: Juostava matka oli edelleen 4km ja aika 15.00 minuuttia antoi 1000 ottelupistettä. Jokainen sekunti alle tai yli tämän ajan lisäsi tai vähensi kolme ottelupistettä. Lähtö tapahtui yksitellen minuutin välein.

Lopputulos: Kilpailun voitti ottelija, jonka osalajien yhteenlasketut pisteet olivat korkeimmat. Tasatuloksen sattuessa paremmuus määräytyi paremmalla juoksulla, sen jälkeen uinnilla, ammunnalla, miekkailulla ja viimeksi ratsastuksella. Joukkuetulokseen laskettiin kolmen etukäteen nimetyn ottelijan tulos.

Nämä säännöt olivat voimassa myös Magglingenin MM-kilpailuissa v.1955. Ainoa muutos tehtiin ratsastuksessa, jossa radanpituus oli 4km ja ajan alituksesta tai ylityksestä lisättiin tai vähennettiin 3,5 ottelupistettä. Nämä säännöt olivat voimassa aina vuoden 1965 MM-kilpailuihin saakka. Ratsastuksen osalta perinteinen maastoesteratsastus vaihtui 1963 MM-kilpailuissa jo lyhennettyyn (1500 metriä) maastorataan ja osin putoaviin esteisiin.

Ensimmäinen tarkistus pistelaskentaan

Tokion olympiakisojen jälkeen v. 1965 kilpailusääntöjä tarkistettiin ja täydennettiin. Miesjunioreille järjestettiin ensimmäiset MM-kilpailut v. 1965.

Ratsastus: Ratsastus säilyi edelleen maastoesteratsastuksena, jossa radan pituus oli 1000 - 1500 metriä. Esteiden lukumäärä 10 - 23 josta puolet oli putoavia ja loput kiinteitä. Ratsastusnopeus oli 400m minuutissa. Kilpailija sai ratsastaa nopeammin, mutta siitä ei saanut pistehyvitystä. Lasketun ajan ylittämisestä rangaistiin viidellä pisteellä jokaiselta ylitetyltä sekunnilta. Hevoset arvottiin
kilpailijoille ja jokainen sai hevosen käyttöönsä 20 minuuttia ennen starttia lämmittääkseen hevosen kilpailukuntoon sitä varten varatulla harjoitusalueella. Virheettömästä ratsastuksesta, ihanneajassa tai ihanneajan alittavasta suorituksesta kilpailija sai 1100 ottelupistettä Esteellä kieltäytymisestä vähennettiin ensimmäisellä kerralla 30, toisella 60 ja kolmannella 100 ottelupistettä (pisteitä ei laskettu
yhteen). Yritettyään hypätä kolme kertaa onnistumatta saman esteen yli kilpailijalla oli oikeus jatkaa seuraavalle esteelle. Esteen pudottamisesta vähennettiin 30 ottelupistettä. Kumoon ratsastamisesta tai satulasta suistumisesta vähennettiin 80 ottelupistettä (tämä koski koko ratsastus aluetta). Junioreiden kilpailuissa esteiden korkeutta madallettiin 10 cm:llä.

Miekkailu: Miekkailussa jokainen kilpailija otteli jokaista vastaan, yhden piston ratkaistessa voittajan. Miekkailu aika oli 3 minuuttia. Jos tässä ajassa ei kumpikaan kilpailija saanut pistoa, tuomittiin molemmat hävinneiksi. Eniten voittoja saanut oli miekkailun voittaja. Kilpailija, joka voitti 70% otteluista, sai 1000 ottelupistettä. Jokainen voitto yli tai alle 70% lisäsi tai vähensi 1100/A pistettä, jossa A oli yhden ottelijan otteluiden lukumäärä.

Ammunta: Ammunta suoritettiin pistoolilla tai revolverilla. Kilpailuissa ammuttiin neljä viiden laukauksen sarjaa 25 metrin päässä olevaan kääntyvään kuviotauluun. Kilpailun aluksi sai ampua kaksi koelaukausta. Taulu oli kutakin laukausta varten näkyvissä kolme sekuntia ja poissa 10 sekuntia. Tulos 194 taulupistettä antoi 1000 ottelupistettä. Jokainen tämän ylittävä tai alittava taulupiste antoi 22 ottelupisteen lisäyksen tai vähennyksen.

Uinti: Uinti suoritettiin 300 metrin vapaauintina. Aika 3.54.0 antoi 1000 ottelupistettä, ja jokainen tämän ajan alittava tai ylittävä puoli sekuntia antoi kolmen ottelupisteen lisäyksen tai vähennyksen.

Juoksu: Juoksu suoritettiin 4 km maastojuoksuna radalla, jossa pystysuoraa nousua oli yhteensä 60-100 metriä, jakaantuneena tasaisesti koko matkalle. Lähtö tapahtui yksitellen yhden minuutin välein. Aika 14.15 antoi 1000 ottelupistettä. Jokainen tämän ajan alittava tai ylittävä sekunti antoi 3 ottelupisteen lisäyksen tai vähennyksen. Miesjunioreiden juoksumatka oli 3 km, ja aika 10.30 antoi 1000 ottelupistettä. Jokainen tämän alittava tai ylittävä sekunti antoi 4 ottelupisteen lisäyksen tai vähennyksen.

Nämä säännöt otettiin virallisesti käyttöön Leipzigin MM-kilpailuissa 1965.

Toinen tarkistus ratsastukseen ja pistelaskentaan

Seuraava muutos tehtiin ratsastuksen ja uinnin osalta jo 1972 olympiakisoihin Müncheniin.

Ratsastus: Maastoesteratsastus korvattiin kenttäesteratsastuksella. Radan pituus 880 metriä ja ratsastusnopeus 400m/min. Radalla oli oltava 15 estettä, joista yhden oli oltava kaksoisyhdistelmä ja yhden kolmoisyhdistelmä. Virheettömästä ratsastuksesta kilpailija sai 1100 ottelupistettä. Ensimmäisestä kieltäytymisestä rangaistiin 24 ottelupisteellä, toisesta 48 pisteellä ja kolmannesta 72 pisteellä. Esteen pudottamisesta sai 32 virhepistettä ja ratsastajan suistuminen satulasta tai hevosen kaatuminen antoi 64 virhepistettä. Jokainen ihanneajan ylittävä sekunti antoi 2 virhepistettä. Ihanneajan alittamisesta ei hyvitetty.

Uinti: Uinnin pistelaskua tarkistettiin seuraavasti: aika 3.54.0 antoi edelleen 1000 ottelupistettä, mutta jokainen alittava tai ylittävä puoli sekuntia antoi kilpailijalle 4 ottelupisteen lisäyksen tai vähennyksen.

Näillä säännöillä mentiin aina vuoteen 1988 saakka miesten 5-ottelussa.

Naiset nykyaikaiseen 5-otteluun

Naiset kiinnostuivat nykyaikaisesta 5-ottelusta 1970-luvun loppupuolella, ja ensimmäiset naisten kansainväliset kilpailut pidettiin USA:n San Antoniossa v. 1977. Ensimmäiset naisten MM-kilpailut pidettiin v. 1981 Lontoossa. Naisten mukaantulo toi kilpailusääntöihinkin täydennystä. Ratsastuksessa, miekkailussa ja ammunnassa noudatettiin samoja sääntöjä kuin miesten sarjassa, mutta uinnissa ja 
juoksussa kilpailumatkoja lyhennettiin. Naisten uinnissa matka oli 200 metriä, ja aika 2.40 antoi 1000 ottelupistettä. Jokainen alittava tai ylittävä puoli sekuntia lisäsi tai vähensi neljä ottelupistettä. Naisten juoksumatka oli 2 km ja aika 7.40 antoi 1000 ottelupistettä. Jokainen sekunti alle tai yli tämän ajan toi viiden ottelupisteen lisäyksen tai vähennyksen.

Viisipäiväisistä kilpailuista nelipäiväisiksi

Vuoden 1984 olympiakisoihin muutettiin lajien suoritusjärjestystä siten, että ammunta ja juoksu suoritettiin samana päivänä. Tällä pyrittiin kitkemään pois rauhoittavien aineiden käyttö ammuntatulosten parantamiseksi. Samalla säästettiin paisuneiden doping-testausten kustannuksissa.

UIPMB:n pyrkimys lajin kiinnostavuuden kohentamiseksi

Seuraavan kerran 5-ottelun kilpailusääntöjä muutettiin v. 1988 Kansainvälisen 5-ottelun Liiton kokouksessa Soulissa. Tällöin lajijärjestys muuttui siten, että ensin suoritettiin miekkailu ja sen jälkeen ammunta, uinti, juoksu ja viimeisenä ratsastus. Kilpailut pidettiin nelipäiväisinä ammunnan ja uinnin ollessa samana päivänä. Lisäksi ohjelmaan otettiin viesti- 5-ottelu.

Miekkailu: Miekkailuottelun aika lyhennettiin 2 minuuttiin. Miekkailun ottelupisteiden määritys säilyi entisellään.

Uinti: Uinnissa uintimatkat ja niistä saatavat ottelupisteet säilyivät ennallaan.

Ammunta: Ammunnassa taulut muuttuivat kuviotauluista pienemmiksi pyöreiksi tauluiksi, joiden halkaisija oli 50 cm. Ammunta suoritettiin edelleen neljänä viiden laukauksen sarjana. Taulut olivat näkyvillä 3 sekuntia ja poissa näkyvistä 7 sekuntia. Tulos 182 taulupistettä antoi tulokseksi 1000 ottelupistettä, ja jokainen taulupiste tämän yli tai ali lisäsi tai vähensi 15 ottelupistettä.

Juoksu: Juoksussa ottelijat lähetettiin matkaan kolmen lajin jälkeisessä käännetyssä paremmuusjärjestyksessä puolen minuutin välein. Juostavat matkat ja pisteiden määritykset säilyivät ennallaan.

Ratsastus: Ratsastus suoritettiin viimeisenä lajina, ja jos kilpailut haluttiin viedä läpi kolmipäiväisinä (muissa kuin olympia- ja MM-kilpailuissa) suoritettiin juoksu ja ratsastus samana päivänä. Ratsastusradan pituus oli 600 metriä, ja esteitä oli vähintään 15, joista yhden oli oltava kaksoissarjaeste ja yhden kolmoissarjaeste. Esteiden maksimikorkeus oli 120 cm. Ratsastusnopeus oli 350m minuutissa. Virheettömästä suorituksesta sai 1100 ottelupistettä; esteen pudotuksesta vähennettiin 30 ottelupistettä, kieltäytymisestä 40 ottelupistettä ja satulasta suistumisesta 60 ottelupistettä. Jokainen sekunti yli ihanneajan vähensi 2 ottelupistettä. Ratsastus suoritettiin kahdessa erässä. Hevoset arvottiin kilpailijoille ennen erän alkua siten, että neljän lajin jälkeen johdossa ollut arpoi itselleen hevosen ensimmäisenä, mutta ratsasti viimeisenä, ts. ratsastuksen lähtöjärjestys oli käännetty. Ratsastaja sai nousta hevosen selkään 20 minuuttia ennen omaa starttiaan ja sai suorittaa kuusi koehyppyä lämmittelyn aikana.

UIPMB:n pyrkimykset lajin kiinnostavuuden kohentamiseksi edelleen sekä Olympiakelpoisuuden toteuttaminen

Barcelonan 1992 olympiakisoissa sai nykyaikainen 5-ottelu voimakasta kritiikkiä KOK:lta: laji oli hidastempoinen, kesti neljä kilpailupäivää ja oli katsojille edelleen liian vaikeasti seurattava laji. Lisäksi lajin televisiointi oli hankala toteuttaa ja jäsenliittojakin liian vähän. Näin joutui Kansainvälinen 5-ottelun Liitto, UIPM, miettimään sääntömuutoksia, jotka modernisoisivat lajin nykyaikaan istuvaksi. 

Modernisointi onnistui: vuoden 1994 alusta nykyaikainen 5-ottelu koki suurimmat muutokset koko olemassaolonsa aikana. Kilpailut pidetään nyt pääsääntöisesti yksi- tai kaksipäiväisinä, ja mikäli ratsastus vaatii kaksi päivää, niin jopa kolmipäiväisinä. Maailmanmestaruuskilpailut käydään aina yksipäiväisenä kilpailuna siten, että ensin on karsintakilpailut, jonka jälkeen käydään 32 kilpailijan loppukilpailu. Näiden välissä on lepopäivä. MM-, EM- ja World Cup -loppukilpailuissa lajijärjestys on ammunta, miekkailu, uinti, ratsastus ja juoksu. Muissa kilpailuissa lajijärjestys on vapaa. Miehet, miesjuniorit, naiset ja naisjuniorit kilpailevat samoilla säännöillä, vain uinnin ja juoksun pistemäärityksissä on eroa.

Ammunta: Ammuntaan tuli lajeista merkittävin muutos, kun ruutiase muuttui ilmapistooliksi. Ilmapistoolin paino ei saa ylittää 1500g ja laukaisu vastuksen on oltava yli 500g. Ampumaetäisyys on 10 metriä. Ottelijat sijoitetaan ampumapaikoille englanninkielisen aakkosjärjestyksen mukaisesti. Kilpailussa kilpailijat ampuvat 20 laukausta eri komennoin, ja yhtä laukausta varten on aikaa 40 sekuntia. Tulos 172 taulupistettä antaa 1000 ottelupistettä ja jokainen taulupiste yli tai alle lisää tai vähentää 12 ottelupistettä.

Miekkailu: Miekkailussa kaikki kohtaavat toisensa. Otteluaika on 1 minuutti. Mikäli kumpikaan ottelijoista ei saa ko. ajan puitteissa pistoa, niin molemmat häviävät ottelun. Miekkailupisteet lasketaan seuraavasti: voittamalla 70% otteluista saa 1000 ottelupistettä, ja jokainen voitto tai häviö lisää tai vähentää pistemäärää kaavan p=930/A mukaisesti, jossa A on yhtä kuin ottelijan ottelumäärä.

Uinti: Uintimatka lyheni 200 metriin. Uintierät määräytyvät karsintakilpailujen tai ilmoitettujen uintiaikojen mukaan siten, että erät ovat mahdollisimman tasaiset. Tulos miehillä 2.30 ja naisilla 2.40 antaa 1000 ottelupistettä, jokainen sekunnin kymmenesosa alle tai yli lisää tai vähentää yhden pisteen.

Ratsastus: Ratsastus on kenttäesteratsastus radan pituuden ollessa 350-400 m. Radassa on 12 estettä, joista yhden on oltava kaksoissarjaeste ja yhden kolmoissarjaeste; seitsemän esteistä täytyy olla 120 cm korkeita. Ratsastusnopeus on 350m/min. Rata on suljetulla alueella, jonka välittömässä läheisyydessä on lämmittelyalue. Ratsastus on mahdollista suorittaa siten, että kahta kilpailijaa kohden on yksi hevonen, ja jokaista alkavaa 5 kilpailijaa kohti on oltava yksi varahevonen. Kilpailuun arvotaan hevoset siten, että esim. 32 kilpailijan kilpailussa 16 parasta arpoo hevoset kolmen ensimmäisen lajin jälkeisessä paremmuusjärjestyksessä. Samalla he arpovat hevoset ottelijoille, jotka ovat em. kolmen lajin 30 jälkeen sijoilla 32 - 17. 16 parasta ratsastaa ensimmäisellä kierroksella käännetyssä paremmuusjärjestyksessä ja toisen erän ratsastajat paremmuusjärjestyksessä. Ihanneajassa tai sen alle virheettömästi ratsastanut saa 1100 ottelupistettä. Joka sekunti yli ihanneajan vähentää 3 ottelupistettä. Jokainen pudotus esteellä vähentää 30 ottelupistettä, ja jokainen kieltäytyminen vähentää 40 ottelupistettä. Hevosen, ratsastajan tai molempien suistuminen vähentää 60 ottelupistettä.

Juoksu: Juoksumatka on 3 km, ja radan voi järjestäjä valita vapaasti. Juoksu voi muodostua useammasta kierroksesta, kuitenkin niin, että kunkin kierroksen pituus on vähintään 20% kokonaismatkasta. Kilpailijat lähetetään matkaan ns. Gundersenin menetelmällä eli siihen asti suoritettujen lajien jälkeisen piste-eron antaman tasoitusajan mukaisesti. Näin ensimmäisenä maaliin tuleva on kilpailun voittaja (kilpailun johdossa juoksun jälkeen, mikäli juoksu ei ole viimeinen laji). Juoksupisteet lasketaan seuraavasti: miehillä 10.00 minuuttia ja naisilla 11.20 minuuttia antaa 1000 ottelupistettä. Jokainen puoli sekuntia alle tai yli lisää tai vähentää 2 pistettä.

Viesti- 5-ottelu

Nykyaikaisen 5-ottelun viesti- 5-ottelu suoritetaan kolmihenkisin joukkuein. Olympia-, MM-, EM-kilpailuissa osallistuvia joukkueita on enintään 16. Lajijärjestys on sama kuin henkilökohtaisessa kilpailussa. Ammunnan suoritusjärjestys muodostuu englanninkielisen aakkosjärjestyksen mukaan, miekkailussa suoritusjärjestys arvotaan ja uinnissa erät muodostuvat etukäteen ilmoitettujen aikojen perusteella. Ratsastuksessa kolmen lajin jälkeen johtava joukkue arpoo hevoset ensimmäisenä, mutta ratsastaa viimeisenä, ja juoksussa neljän lajin jälkeen johdossa oleva joukkue lähtee ensimmäisenä ns. Gundersenin menetelmän mukaisesti aikaeroksi muutetun piste-eron turvin. Joten ensimmäisenä maaliin tullut joukkue voittaa kilpailun.

Ammunta: Viestikilpailussa ammutaan 30 kilpalaukausta, josta jokainen joukkueen jäsen ampuu 10 laukausta. Jokaisella ottelijalla on ennen omaa suoritustaan kaksi ja puoli minuuttia aikaa kohdistaa aseensa koelaukauksilla. Tulos 258 antaa 1000 ottelupistettä. Jokainen taulupiste tämän yli tai alle lisää tai vähentää 12 ottelupistettä.

Miekkailu: Kaikki joukkueet ottelevat toisiaan vastaan. Miekkailu käydään siten, että A-joukkueen ottelija nro 1 kohtaa B-joukkueen ottelija nro 1:n, A:n nro 2 B:n nro 2:n ja lopuksi kohtavaat keskenään joukkueiden nro 3:t. Kussakin ottelussa otellaan kolme yhden piston ottelua otteluajan ollessa kutakin pistoa kohden yksi minuutti. Jos kumpikaan ei saa ko. minuutin aikana pistoa, tuomitaan kumpikin
hävinneeksi kyseisen ottelun. Joukkueen saamat voitot lasketaan yhteen, ja 70% voittoja joukkueen kaikista otteluista antaa 1000 ottelupistettä. Voitto enemmän tai vähemmän lisää tai vähentää kaavan 1300/A mukaisesti, jossa A = joukkueen käymien otteluiden lukumäärä.

Uinti: Uinnissa uidaan 3 x 100m viesti. Tulos miehillä 3.15 ja naisilla 3.30 antaa 1000 ottelupistettä, ja jokainen sekunnin kymmenysosa tämän alle tai yli lisää tai vähentää ottelupisteitä yhdellä pisteellä.

Ratsastus: Ratsastus suoritetaan viestiesteratsastuksena. Rata on 350 metriä pitkä ja siinä on yhdeksän estettä, mutta ei sarjaesteitä. lisäksi rataan kuuluu vaihtoalue, jolla joukkueen jäsenten pitää olla kunnes joukkueen ratsastusosuus on suoritettu. Ratsastusnopeus on 350m/min, joten ihanneaika on kolme minuuttia. Joukkueen on selvittävä radasta vähintään kuudessa minuutissa tai tuloksena on nolla ottelupistettä. Joukkue saa hevoset 20 minuuttia ennen omaa starttiaan lämmittelyä varten ja jokainen ratsu saa suorittaa viisi koehyppyä. Kilpailusuoritus ihanneajassa ja ilman virhepisteitä antaa joukkueelle täydet 1100 ottelupistettä. Virhepisteitä syntyy ihanneajan ylityksestä kolme ottelupistettä jokaiselta ylittävältä sekunnilta, esteen pudottamisesta 15 pistettä, satulasta putoamisesta tai hevosen kaatumisesta 30 pistettä sekä tottelemattomuudesta 20 pistettä. Vaihtovirheestä seuraa 40 virhepistettä.

Juoksu: Juoksu suoritetaan 3 x 1500m:n viestijuoksuna. Ensimmäisen osuuden juoksijat lähtevät matkaan ns. Gundersenin menetelmällä, toisin sanoen joukkueet lähtevät matkaan neljän lajin jälkeen ajaksi muutetun piste-eron osoittamassa järjestyksessä. Näin ensimmäisenä viimeiseltä osuudelta maaliin tulevan joukkueen jäsen tuo joukkueensa koko 5-otteluviestikilpailun voittajana. Pisteet lasketaan siten, että miehillä 14.00 ja naisilla 15.30 antaa 1000 ottelupistettä, ja jokainen sekunnin puolikas alle tai yli lisää tai vähentää pistemäärää kahdella ottelupisteellä.

Nykyaikaisen 5-ottelun säännöt tänään

Katso lajikohtaisesti vasemmalla olevasta valikosta