Ylioppilasmiekkailijat täyttää 70 vuotta

2.11.2018 Ylioppilasmiekkailijat – Studentfäktarna 1948-2018

MIEKKAILU SUOMESSA -kirja vuodelta 2014 kertoo Suomen Miekkailuliiton ja sen yli 40 jäsenseuran tarinan. Tässä allaYlioppilasmiekkailijoiden tarina.

---------------------

”Miekkailua on harrastettu kaikkialla, missä on ollut eurooppalaisia yliopistoja. Suomen yliopistopiireissä tapahtuvan miekkailuharrastuksen ylläpitämiseksi kokoontui Helsingissä syyskuussa 1948 Paavo Miettisen kutsusta parikymmentä harrastuksesta kiinnostunutta perustamaan miekkailuseuraa. Sen nimeksi päätettiin Ylioppilasmiekkailijat–Studentfäktarna.

Jäsenhankintaponnistukset suunnattiin opiskelijoihin ja myöhemmin koululaisiin. Seura korostaa yhä miekkailun kulttuurista kehystä, ja toiminta muistuttaa osakuntatoimintaa. Urheiluharrastus kulttuuririentona on sopinut hyvin nuorten aikuisten elämänvaiheeseen. Mikään akateemisiin rientoihin ja miekkailuun liittyvä ei ylioppilasmiekkailijalle ole vierasta. Toisaalta ikärakenne on merkinnyt sitä, että seuraan on saattanut tulla uusia ja lähteä vanhoja miekkailijoita sangen nopeasti.

Ensimmäisenä toimintakautenaan seura järjesti tanssiaiset, jonne sisäänpääsy edellytti osakuntakorttia. Toimintakykyä osoittivat myös akateeminen miekkailumaaottelu Ruotsia vastaan sekä akateemisten ja yleisten Suomen mestaruuskilpailujen järjestäminen jo ensimmäisenä toimintakautena! Ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat Paavo Miettinen puheenjohtajana, Stig Wiberg varapuheenjohtajana sekä jäseninä Anna-Maija Aro, Pirkko Ilmola, Kirsti Jaantila, Olavi Hyvönen ja Heikki Raitio.

Nopeasti vaihtuva jäsenistö on aiheuttanut omat erityisvaatimuksensa opetukselle ja tulosten tavoittelulle. Valmentautumiseen ei ole asetettu painopistettä, mutta opetusta on tarvittu. Opettajina ylioppilasmiekkailijoille ovat toimineet ainakin seuraavat Miekkailuliiton valmentajat: Nils Sjöblom, Joseph Bourret, Roger Blanc, Roger Lambert, Eduardo Alajmo sekä Kauko Jalkanen. Seuralla on ollut lisäksi lukuisia muita ohjaajia ja valmentajia, joista mainittakoon virolainen säilävalmentaja Tiit Räni, jonka ansiosta Anna Lundell (ent. Karhos) ja Olli Mahlamäki rohkenivat kokeilla siipiään sähkösäiläaikakauden maailmanmestaruuskilpailuissa.

Alkeiskurssituksista ovat huolehtineet aina seuran aktiivijäsenet, erilaisista jatko- ja historiakursseista siihen kykenevät. Edistyneempien lisäkurssituksissa ja yhteisharjoituksissa seura on nojannut miekkailuliiton organisoimaan toimintaan.

Helsinkiläisille miekkailuseuroille yhteiset, ajoittain sietämättömät tilaongelmat yhdessä opiskelijajäsenistön liikkuvuuden kanssa ovat saaneet seuran jäsenmäärän vaihtelemaan voimakkaasti. Alkuvuosina seura ryhtyi ottamaan lukiolaisten joukosta juniorijäseniä jatkuvuuden varmistamiseksi. Vuoden 1952 loppuun mennessä rikottiin sadan jäsenen raja. Vuonna 1984 jäseniä oli 160, valtaosa heistä noin 20-vuotiaita opiskelijoita. 1990-luvun alkupuolella seura koki uudestaan kasvaneen kiinnostuksen miekkailua kohtaan ja kilpaili suurimman miekkailuseuran asemasta. Kehitystä kesti viitisen vuotta. Sen jälkeen harjoitustilojen laatu ja rajallisuus hiivuttivat miekkailun vetovoiman. Sittemmin Ylioppilasmiekkailijat on ollut jäsenmäärältään miekkailuseurojen keskikastia.

Toimintakertomuksessa 1950–1951 todetaan lakonisesti, että seura on toimittanut miekkailuaiheisia kirjoituksia lehdistölle. Se on kuulunut tapoihin. Muiden mukana Ylioppilasmiekkailijat on ollut median käytössä kaikenlaisissa miekkailua koskevissa asioissa. Esittelyjä, näytöksiä, artikkeleita, kouriintuntuvia kokeilutilaisuuksia ja haastatteluja on järjestetty ja annettu seuran koko toiminnan ajan. Esimerkiksi television Sportmagasinet-ohjelma teki vuonna 1990 seuran edustajan avulla ohjelmansa mittaisen haastattelun, joka sai laajan ja myönteisen vastaanoton.

”YM –Tribune”, seuran tiedotuslehti vuodesta 1987, oli Ylioppilasmiekkailijoiden kruununjalokivi aina 1990-luvun loppupuolelle asti. Lehti ilmestyi parhaimmillaan kymmenesti vuodessa osakuntailmeisenä, räävittömänä, lystikkäänä ja ajantasaisena. Tribunen julkaisemat miekkailun mehukkaat jyväset on siirretty kokonaisuudessaan Urheiluarkistoon, jotta jälkipolvet voivat verrata journalistisen ja virallisen miekkailun historian sävyeroja.

Tuon tuostakin Ylioppilasmiekkailijoille on pulpahtanut esiin kysymys mensuurin harrastamisesta. Senhän on kerrottu olleen aikoinaan suosittua saksalaisten ylioppilaiden piirissä. Mensuurin tarkoituksena oli yhtäältä hankkia ihailua herättäviä arpia kasvoihin. Siitä ei ole ollut kysymys Ylioppilasmiekkailijoiden perinteessä, joka nojaa viisisataavuotiseen keveiden aseiden perinteeseen akateemisissa piireissä.

Ylioppilasmiekkailijoiden synnytykseen ja käynnistämiseen vaikuttivat aikanaan Miekkailuliitto ja lähinnä jo toimivat seurat. Ennen pitkää seura oli vaikuttaja liitossa. Miekkailupolvi toisensa jälkeen on saanut luottamustoimia liiton johdossa. Entiset ylioppilasmiekkailijat ovat muualle Suomeen palattuaan tai muutettuaan ilman erillistä organisointia olleet vaikuttamassa uusien miekkailupaikkakuntien ilmaantumiseen.

Suomen Miekkailuliiton ja Ylioppilasmiekkailijoiden yhteiseen historiaan kuuluu myös tärkeänä liiton sääntöjen sekä erityisesti kilpailumääräysten ajoittainen ajanmukaistaminen. Sama koskee kansainvälisten sääntöjen suomentamista. Ari Launne on antanut vahvan panoksen suomalaisen tuomaritoiminnan saattamiseksi aktiiviseksi kansainvälisellä tasolla.

Ylioppilasmiekkailijat lahjoitti Suomen toisen floretin sähkömerkitsijälaitteen Suomen Miekkailuliitolle 1959. Liitto arvosti tätä erityisesti. Näihin aikoihin liiton sihteerinä toiminut ylioppilasmiekkailija Heljä Pulli käänsi ranskasta suomeksi mielipidekirjoituksen toisensa jälkeen väittelystä, joka käytiin merkitsijälaitteen soveltuvuudesta ja vaikutuksesta floretti- ja kalpamiekkailuun Ranskan Miekkailuliiton erittäin korkeatasoisessa julkaisussa. Suomen urheiluarkistoon toimitetut käännökset ovat tärkeitä lähteitä menestystä opettajana tai kilpailijana toivoville. Niissä on pistomiekkailun perusoppimäärä miekkailun idean tasolla.

Ylioppilasmiekkailijat hankki vuonna 1989 sähkösäilätarpeisiin Töölön Kisahalliin kaksi Suomen ensimmäistä kolmen aseen merkitsijälaitetta.                                                               

Seurassa ylläpidetty säiläharrastus ja tarmo järjestää säilän Suomen mestaruuskilpailuja ja parhaiden naisten kilpailuja laajeni miesten joukkuemestaruuskilpailuiksi. Se toi András Rethátin Unkarista ja Tiit Ränin Virosta Suomeen ja Ylioppilasmiekkailijoihin. Ilman Ränin panosta ei aiemmin mainittuja MM- kävijöitä ehkä olisi, vaikka seuralla onkin komeat akateemiset- ja juhlakilpailunsa. Saavutuksista parhaimpia on Anna Karhoksen voittama säilän Pohjoismaiden mestaruus 1997.

Vuonna 1993 oli Ylioppilasmiekkailijat Katterin miekan haltija. Miekkailuliitto myönsi huomionosoituksen koko seuralle ja sen jäsenten ansioille toimijoina miekkailu-urheilun edistämiseksi.  

Teatteri- tai ehkä paremmin fantasiamiekkailu Kauko Jalkasesta Anne Veinolaan on ollut monesta syystä Ylioppilasmiekkailijoiden ominta aluetta Suomen miekkailuyhteisössä. ”Hamletissa” ja ”Vaarallisissa suhteissa” on miekkailukohtauksia, joiden suorittaminen oli vaativaa. Seurassa on ollut monta muutakin omasta päästä rakennettua esitystä ja juonta jos jonkinlaiseen tilaisuuteen. Stunt-harjoituksia on joitakin kertoja järjestetty ja sen ajattelutapoihin syvennytty.

Ylioppilasmiekkailijat aloitti 1998 juhlakilpailujensa sarjan 50-vuotisjuhlavuotenaan, ja akateemiset Suomen mestaruuskilpailut, jotka on integroitu seuran juhlakilpailuihin, järjestetään vuosi toisensa jälkeen.  50-vuotisjuhla oli leikkimielinen akateeminen hauska juhla Suomenlinnan pirunkirkossa. Samana keväänä Helsingin kaupunki kutsui vastaanotolle säilämiekkailun Coupe du Nord -kilpailun osanottajat. Paikka oli Chapman Cottage, isäntänä ja juhlapuhujana Ari Rautanen. 60-vuotisjuhlassa Tenalji von Fersenissä kunniajäseniksi otettiin Kurt Lindeman, Tommi Kosunen ja Mika Roman heidän merkittävästä panoksestaan Suomen ylioppilasmiekkailun hyväksi.

Baltic Cup seitsemän maan lippuineen muuttui Coupe du Nordiksi, jonne kilpailijoita tuli kaikilta mantereilta mittelemään paremmuuttaan säilämiekkailussa. Nämä kilpailut ovat Yloippilasmiekkailijain luomuksia. Ne ovat saaneet satelliitti-maailmancupin aseman, kuten Turun Miekkailijoiden Kupittaa Tournament. Ylioppilasmiekkailijoiden aloitteesta käynnistyi kansainvälisesti vetovoimainen, maailman pohjoisin miekkailukilpailu ”Särestö Open”, jonka perinnettä Helsingin Miekkailijat myöhemmin jatkoi. Nimi vain vaihtui ”Levi Open -kilpailuksi”.

Suomenlinnassa on vanhoja perinteitä lämmittäen kokoontunut vuodesta 1992 alkaen vuosittain Ylioppilasmiekkailijoiden ritarikunta. Juhlassa lyödään ritareita, jaetaan alkuvuosilta elvytettyyn tapaan seuranauhoja ja tähtiä niihin. Tuossa vaiheessa päättyy akateeminen vapunvietto.  Siellä luodaan seuran henkeä.

Akateemiset riennot ovat osa seuran identiteettiä. Akateeminen Wartti, Wartin Wartti sekä Yliopiston syyskuiset avajaiset kuuluvat ohjelmaan miekkailuvarusteissa. Erityisesti yliopiston 350-vuotisjuhlallisuuksiin sisältyneet Ylioppilasmiekkailijoiden näyttävät miekkailuosuudet eivät häivy osallistujien mielestä koskaan.

Seuran toiminnan jatkuessa kansainväliset yhteydet kilpailumatkojen ohella lisääntyivät viimeisten vuosikymmenten kuluessa merkittävästi. Seuran jäsenten ja joukkueiden yhteydet suoraan tutun tuntuisiin seuroihin ja miekkailusaleihin ovat olleet niin vaikuttavia, ettei niitä voi sivuuttaa. Tanskan Århus ja Kööpenhamina, Tukholma, Budapest, Saksan Rathingen, Reykjavik, Monte Carlo, Pariisi ja Lontoo ainakin ovat vielä muistissa. Lansdowne Club Lontoossa jo sen vuoksi, että The Financial Timesin viikonloppuliitteen kokosivun jutun pääkuvassa näkyvimpänä osana on tuolle herrasmiesten klubille seuran lahjoittama Suomen lippu. Seuran puheenjohtaja ja Miekkailuliiton toiminnanjohtajanakin vaikuttanut Teemu Lakkasuo on vienyt seuran viirin Etelänavalle. Siitäkin Ylioppilasmiekkailijat ovat ylpeitä.”

Ylioppilasmiekkailijat viettää merkkipäivää työn merkeissä järjestämällä perinteisen YM Juhlakilpailun ja juhlan 3.-4.11.2018.

Lämpimät onnitellut liiton 70-vuotilaalle jäsenseuralle!

« Takaisin