Tapio Kare In Memoriam 1934 - 2025
26.9.2025
Tapio Ilkka Kare 4.5.1934 – 11.8.2025
Mestariviisiottelija Tapio ”Tapsa” Kare menehtyi 11.8.2025 korkean iän tuomiin vaivoihin. Hän oli kuollessaan 91-vuotias. Tapio Kare kuului ns. kultaisen kauden moniottelijoihimme, aikana, jolloin Suomi menestyi arvokisoissa usein mitaleille asti.
Tapio Kare syntyi 4.5 1934 Helsingissä, mutta kasvuvuosiaan Tapsa vietti Hämeenlinnan seudulla. Hän ehti asua lapsuutensa aikana useilla paikkakunnilla isänsä työn takia. Isä Risto Kare oli ansioitunut upseeri, joka osallistui talvi- ja jatkosotaan ja yleni aina kenraalimajuriksi asti. Perheeseen kuului isän ja äidin lisäksi kolme poikaa, joista Tapio oli keskimmäinen. Sota vaikutti Tapion perheeseen voimakkaasti. Erityisen taakan langetti asekätkentäoikeudenkäynti, jonka aikana Risto-isä oli pidätettynä 14 kuukauden ajan.
Nuorukaisena urheilu veti Tapsaa vahvasti puoleensa. Tapio Kare oli Kadettikoulun kasvatteja nykyaikaisessa 5-ottelussa, tosin pohja 5-otteluharrastuksen aloittamiselle luotiin jo v. 1952, kun Tapsa osallistui Helsingin olympiakisojen 5-ottelun hevosvalmennukseen Hämeenlinnassa. Kasarmin kasvattina ja upseerin poikana Tapsa ratsasteli koko teini-ikänsä ja kulki isänsä kanssa ampumaradoilla. Kun hän vielä koulupoikana harrasti suunnistusta, oli hänen helppo aloittaa 5-ottelun harrastaminen.
Tapsan kilpailu-ura alkoi v. 1956, jolloin hän voitti B-sarjan Suomen mestaruuden. Nousu A-sarjaan ja samalla ottelijoidemme kärkikaartiin toi jo seuraavana vuonna neljännen sijan SM-kilpailuissa. Vuonna 1959 Tapio Kare voitti SM-kultaa ja oli yhdessä Berndt Katterin ja Wäinö Korhosen kanssa voittamassa MM-kilpailuissa Hersheyssä joukkuehopeaa. Vuodesta 1961 tuli Tapsan 5-ottelu-uran paras vuosi. Hän voitti Suomen mestaruuden ja oli MM-kilpailuissa viides. Joukkuekilpailussa Tapio Kare, Kurt Lindeman ja Eero Lohi ottelivat neljänneksi. Seuraavana vuonna Tapsa voitti 5-ottelun SM-kilpailut sekä avoimet Ruotsin mestaruuskilpailut. Tapsan monipuolisuutta kuvaa hyvin se, että hän pelasi myös jääkiekkoa, suunnisti, harrasti mäkihyppyä, kilpaili ratsastuksessa ja tietenkin miekkaili. Kalvan SM-joukkuekisoissa Tapsa saavutti Helsingin 5-ottelijoissa mitalisijoja. Ratsastuksessa hän kehitti uraauurtavia valmennusmenetelmiä yhdessä ystävänsä Upseeriratsastajien Erkki Laukkasen kanssa paitsi ratsastajille myös hevosille.
Vuoden 1962 jälkeen Tapsa jatkoi viisiottelun parissa useissa tehtävissä mm. liiton päävalmentajana, hallituksessa sekä 70-luvulla myös liiton toiminnanjohtajana ja ratsastuksen vastuuvalmentajana. Tältä ajalta muistan häntä erityisellä lämmöllä. Hän oli opettajana vaativa ja voimakkaasti läsnä koko olemuksellaan. Niin voimakkaasti, että oppitunnin jälkeen hevoset – ja hän itse – höyrysivät hiestä. Asioita toistettiin, kunnes ne sujuivat hänen näkemyksensä mukaan oikein. Jokaisen lähestymisemme esteelle hän seurasi lähietäisyydeltä – juosten. Toinen muistikuvani liittyy hänen persoonaansa. Kansainvälisestä menestyksestään huolimatta hän ei koskaan nostanut itseään korokkeelle eikä edes muistellut omia kunnian päiviään. Niille, jotka näin tekivät, hän lähinnä tuhahteli. Perisuomalainen jämpti mies, josta huokui päättäväisyys ja määrätietoisuus, mutta myös hurtti huumori.
Tapio Kare siis seurasi isänsä jälkiä sotilasuralle. Tulevan vaimonsa Pulmun hän tapasi loppiaistansseissa, ja häitä vietettiin kesällä 1959. Lapset Lotta, Hanna ja Leena syntyivät 60-luvun alkuvuosina. Sotilasuransa Tapsa jätti majurina, jonka jälkeen hän toimi isännöintitehtävissä sekä vuosina 1985–90 toiminnanjohtajana Suomen Kylmäyhdistys ry:ssä. 60-luvun lopussa pariskunta hankki mökin ja tilan Kiskosta, jossa harjoitettiin puutarhanhoitoa, sienestystä ja marjastusta. 1990-luvulla valmistui toinen vapaa-ajan asunto Taalintehtaalle, jossa Tapsa pääsi lempipuuhaansa, kalastamiseen.
Pekka Santanen
Lotta Kare, Hanna Nyström ja Leena Kare
Photo Credit: Tapio Kareen omaiset
