Turun Miekkailijat täyttää 80 vuotta
5.10.2018 Turun Miekkailijat - Åbo Fäktare 1938-2018 Kupittaa Tournament 1978-2018
MIEKKAILU SUOMESSA -kirja vuodelta 2014 kertoo Suomen Miekkailuliiton ja sen yli 40 jäsenseuran tarinan. Tässä alla Turun Miekkailijoiden tarina.
---------------------
"Vuoden 1938 marraskuussa koululaispiireissä tehtiin aloite miekkailuharrastuksen käynnistämiseksi Turussa. Miekkailun opetus aloitettiin Turun Oppikoulun Urheilijat ry:n toimesta lehtori Kai Noramon opastuksella. Alusta pitäen harjoituksiin osallistui sekä varuskunnan upseereita että ylioppilaita.
Jo ennen joulua erikoisseuran perustaminen todettiin välttämätöksi, niinpä varsinainen perustamiskokous kutsuttiin koolle tammikuun 23:ksi päiväksi 1939. Tällöin seurassa oli noin 50 jäsentä, joista noin 20 oli vain vähän miekkailleita. Kai Noramo oli kuitenkin kilpaillut akateemisissa Suomen mestaruuskilpailuissa jo 1930-luvun alussa ja voittanut säilän mestaruuden 1932. Matti Jore puolestaan oli armeijan kalpamestari vuodelta 1930. Voimistelunopettaja T. Lehtonen oli miekkaillut kolme vuotta pelkästään florettia, ja B. Strömberg ja Eino Kujari vuoden vähemmän. Pekka Sovijärven aseina olivat sekä kalpa että floretti. Sten Tuderus oli saanut neljä kuukautta säännöllistä opetusta Nils Sjöblomilta.
Luutnantti Suviranta edusti seuraa liiton vuosikokouksessa 16.4.1939. Kun hänellä ei kuitenkaan ollut valtakirjaa, hän osallistui kokoukseen vain kuuntelijana.
Turun Miekkailijat anoi liitolta valmentajaa Turkuun, jotta voitaisiin havaita, olisiko jollakulla turkulaisella mahdollisuuksia kehittyä vuoteen 1940 mennessä siinä määrin, että häntä voitaisiin käyttää edustamaan maatamme olympiakisoissa. Turkulaisten innokasta otetta harrastukseen seuran alkutaipaleella kuvaa se, että ruotsalainen, myöhemmin mainetta valmentajana niittänyt miekkailunopettaja Uno Thulin kävi opettamassa miekkailua turkulaisille vuonna 1939. Pian alkanut talvisota oli Turun Miekkailijoille hyvin raskas. Puheenjohtaja, eversti Wäinö Polttila ja osa seuran lähes 60:sta jäsenestä kaatuivat sodassa.
Sotien jälkeen Miekkailuliiton palkkaama ranskalainen miekkailunopettaja Roger Blanc ja miekkailunopettaja Kauko Jalkanen kouluttivat Turkuun uuden miekkailijasukupolven. Hiljaiseloa eläneen seuran toiminta virisi voimakkaasti vuonna 1953 Arne ”Antti” Andresenin johdolla. Harjoituksia pidettiin kahdesti viikossa, tiistaisin Topeliuksen koulussa ja torstaisin Urheilupuistossa. Harjoituksissa oli kerralla yleensä 20-30 osanottajaa. Koko jäsenmäärä vuoden päättyessä oli 75.
Mukaan ohjaustehtäviin oman harjoittelunsa ohessa tuli Knut ”Tommy” von Troil, joka toimi myöhemmin valmentajana Ystads Fäktklubissa Ruotsissa. Miekkailun opetusta antoivat myös muut seuran kokeneimmat miekkailijat, kuten Thomas Alopaeus, Pekka Michelson, joka ohjaisi turkulaisia miekkailun saloihin yli 35 vuoden ajan, ”Antti” Andrésen, hänen nuorempi veljensä Finn ”Fimpen” Andrésen sekä viisiottelijat Martti Ketelä ja Reino Hurme.
Ulkomaisia valmentajia palkattiin aika ajoin lyhyiksi ajoiksi 1980-luvulta alkaen. Silloin ensimmäisenä ulkomaalaisena valmentajana oli puolalainen Mikhail Butkiewich, jota seurasi unkarilainen Istvan Czakkel 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa sekä virolainen Toomas Liivak 1990-luvun loppupuolella.
Seuran pitkäaikaisiin valmentajiin lukeutuvat Sirpa Lundgren (o.s. Valli) sekä Risto Kaski, jotka käynnistivät vahvan junioritoiminnan Turussa 1980-luvun puolivälissä. Kaski vastasi sitten menestyksekkäästi lähes 30 vuoden ajan seuran kilpamiekkailijoiden valmennuksesta. Nina Hyvönen jatkoi äitinsä Sirpa Lundgrenin jalanjäljissä alkeis- ja nuorisovalmennusta, ja Tero Hakkarainen on menestyksekkäästi valmentanut junioreja 2000-luvulla. Suomen nuoren miekkailijapolven ensimmäisen arvokisamitalin saavutti hänen poikansa ja valmennettavansa Teemu Seeve, joka Rovigossa Italiassa voitti alle 17-vuotiaiden Euroopan mestaruuden kalvassa 2008. Menestys toistui seuraavana vuonna alle 20-vuotiaiden MC-osakilpailun voitolla Luxemburgissa.
Turun Miekkailijoilla on vuosien saatossa ollut paljon hyviä miekkailijoita. 1950- ja 1960-lukujen taitteessa menestystä saavutettiin floretilla ja säilällä, joilla voitettiin Suomen mestaruuksia sekä henkilökohtaisesti että joukkuekilpailuissa. Myöhemmin turkulaiset ovat menestyneet erinomaisesti myös kalpamiekkailussa, johon harrastus seurassa onkin sitten painottunut. Turun Miekkailijat hallitsi naisjoukkueiden kalvan SM-kilpailuja 1989-1993. Henkilökohtaisia naisten kalpamiekkailun SM-voittoja vuosina 1987-2000 Turkuun on tullut kaikkiaan 12 kertaa. Miki Krouvi ja Jaakko Rauma virittivät säiläharrastuksen seurassa eloon jälleen 2000-luvun alkupuolella.
Turkulaisten ja samalla suomalaisten kirkkaimpana saavutuksena kansainvälisistä arvokisoista on Minna Lehtolan (os. Kääriäinen) pronssimitali naisten kalvalla Ateenan MM-kisoista vuonna 1994. Hän oli pari vuotta aiemmin sijoittunut Welkenraedtissa Belgiassa pidetyssä naisten kalvan MC-kisassa sijalle 12 ja nousi samana vuonna pidetyn Delker-Martini –kilpailun jälkeen FIE:n ranking-listalla sijalle 20. Se on tiettävästi paras suomalaissijoitus kyseisellä listalla.
Lehtola pääsi osallistumaan Suomen ainoana miekkailijana Atlantan olympiakisoihin vuonna 1996. Riitta Michelsonin sijoittuminen MM-kilpailuissa naisten kalvassa 12. vuonna 1993 Essenissä Saksassa lukeutuu myös parhaiden suomalaisten miekkailusaavutusten joukkoon.
Turun Miekkailijoiden jäsenet ovat menestyneet myös veteraanitasolla naisten ja miesten kalvassa. Viimeisin kansainvälinen veteraanisaavutus on vuodelta 2008, jolloin Riitta Michelson osallistui veteraanien kalpamiekkailun joukkue EM-kilpailuihin Ciudad Realissa Espanjassa ja voitti pronssia Suomen joukkueessa.
Turun Miekkailijoiden jäsenmäärä on 1980-luvun alusta ollut jatkuvasti liikkunut sadan henkilön tienoilla. Seura on pitkään kuulunut jäsenmäärältään Suomen suurimpien seurojen joukkoon.
Miekkailua on harjoiteltu Turun yliopiston voimistelusalilla ja koulujen liikuntasaleissa ympäri Turkua. Cygnaeuksen koululta siirryttiin 1970-luvun lopulla ensimmäiseen pitkäaikaisempaan harjoittelupaikkaan Runosmäen palloiluhalliin. Katsomon takana käytävämäisessä tilassa sijainneet harjoitustilat olivat kuitenkin varsin pienet. Hämeenlinnan Seudun Miekkailijoista Helsingin kautta Turkuun muuttanut Sirpa Lundgren aloitti Turun Miekkailijoiden junioritoiminnan Cygnaeuksen koululla, ja toiminta jatkui erittäin aktiivisena palloiluhallissa. 1980-luvun puolivälissä Runosmäestä siirryttiin Katedralskolanin suurehkoon jumppasaliin. Varusteita jouduttiin säilyttämään pihan toisella puolella sijaitsevassa vanhassa kylmässä wc:ssä ja se vaikeutti harjoittelua. Varusteiden raahaaminen talvisin lumen keskellä vaati miekkailijoilta erityistä innostuneisuutta.
Turun Miekkailijoiden toiminnassa tapahtui suuri muutos 1991, kun seura sai oman harjoitustilan Wärtsilän liikuntakeskuksesta. Vuosien varusteiden raahaamisen jälkeen seuralla oli nyt käytössään neljä kiinteää miekkailualuetta, varustekopit samassa tilassa ja lisäksi vielä lämmittelysali peileineen. Onni Wärtsilän tiloissa jäi seitsemään vuoteen, koska halli purettiin ja tilalle rakennettiin asuinhuoneistoja. Näin ollen vuonna 1998 oli jälleen muutto edessä. Seuraavaksi oli vuorossa entistä suurempi tila Alfan liikuntakeskuksessa, jossa seinänaapureina oli painijoita, nyrkkeilijöitä, pöytätenniksen pelaajia ja voimistelijoita. Tila siirtyi pian voimistelijoille, ja vuonna 2000 seuralla oli edessä muutto täysin omaan saliin Parkin kentän vieressä sijaitsevaan ”miekkailustudioon”. Tilat pelkästään miekkailua varten on hieno asia, vaikka saliin mahtuu vain kaksi kiinteää miekkailualuetta. Jäsenmäärän noustua ja toiminnan lisäännyttyä salissa on aika ajoin varsin tiivis tunnelma.
Turun Miekkailijat on aina ollut erittäin hyvä järjestämään kilpailuja. Vuonna 1954 seura päätti ryhtyä järjestämään joka vuoden lopulla vuosikilpailunsa ja kutsua niihin myös ulkomaisia miekkailijoita. Yliopiston urheiluhallissa pidetyt kolmipäiväiset kilpailut joulukuussa 1954 olivat ensimmäiset laatuaan, vaikka kansainvälisyyttä edusti silloin vain yksi ruotsalainen. Vuosikilpailut järjestettiin myöhemmin useimmiten Tennishallissa. Ulkomaisista kilpailijoista erityisesti Ruotsin maajoukkuemiekkailijat osallistuivat niihin aktiivisesti. 1960-luvun alkupuolella vuosikilpailut kuuluivat Suomen kovatasoisimpiin kilpailuihin.
Turun Miekkailijoiden järjestämä Kupittaa Tournament on ollut vuodesta 1978 alkaen Suomen merkittävin vuosittainen kansainvälinen kilpailutapahtuma miekkailussa. Ensimmäiset kilpailut oteltiin Runosmäen palloiluhallissa. Kilpailut siirtyivät Kupittaan urheiluhalliin vuonna 1980, jolloin nimi Kupittaa Tournament vakiintui. Turun kaupungin ystävyyskaupunkitoiminta muun muassa Leningradin/Pietarin, Göteborgin, Tallinnan, Gdanskin, Oslon ja Bolognen kanssa loi perustan kilpailujen järjestämiselle. Turun kaupunki avusti kisajärjestelyjä taloudellisesti, kun kisoihin osallistui joukkueita näistä kaupungeista. Kupittaa Tournament on ollut erityisesti pohjoismaisten, mukaan lukien virolaisten, ja puolalaisten miekkailijoiden suosiossa. Kilpailu on ollut lähes aina kaksipäiväinen. Aselajeina ovat olleet floretti, kalpa ja säilä, mutta vuoden 1987 jälkeen on oteltu ainoastaan miesten ja naisten kalvalla.
Kilpailun luonne muuttui vuonna 2002, kun Kupittaa Tournament sai FIE:n satelliittiturnauksen aseman. Tämä on innostanut kovatasoisia ulkomaisia osanottajia hankkimaan MC-pisteitä Kupittaalta. Eksoottisimmat osallistujat ovat tulleet Thaimaasta ja Puerto Ricosta asti. Kupittaa Tournament on ollut Suomen kovatasoisin kalpakilpailu jo vuosien ajan, ja ensimmäistä miesten kalvan suomalaisvoittajaa saatiin odottaa vuoteen 2010 asti, jolloin Espoon Miekkailijoiden Dennis Bade voitti kilpailun. Naisten puolella turkulainen Minna Lehtola voitti kilpailun ensimmäisenä suomalaisena vuonna 1994.
Syksyllä 2008 Kupittaa Tournament täytti 30 vuotta ja samalla tuli kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun ryhmä miekkailusta kiinnostuneita ylioppilaita, koululaisia ja Porin prikaatin upseereita oli kokoontunut kahvila Lehtiseen valmistelemaan miekkailuseuran perustamista Turkuun. Juhlavuoden kunniaksi silloinen puheenjohtaja Ilpo Penttinen valotti Kupittaa Tournament -esitteessä hiukan seuran taivalta:
”Seuran historiaan on mahtunut monenlaisia mielenkiintoisia tapahtumia ja asioita.
Yhtenä merkittävimmistä asioista seuran kehityksessä on ollut niin miekkailijoiden kuin miekkailijoiden vanhempien talkoohenki. Ilman tätä vapaaehtoistyötä seuramme elinvoimaisuus ei olisi ollut näin hyvä. Toinen tärkeä taustatekijä on ollut Turun kaupunki, joka on suhtautunut pienen seuran pyrkimyksiin ja tarpeisiin todella ymmärtäväisesti. Kaupunki on tukenut seuran toimintaa niin taloudellisesti kuin tilojen järjestämisenkin kautta. Tilojen käydessä pieniksi, tai jos ne eivät ole vastanneet täysin tarkoitustaan, kaupunki on aina järjestänyt uudet tilat, usein jopa tois pualt jokkee.
Erityisen mielenkiintoista on ollut havaita, että miekkailuinnostus ja - harrastus on siirtynyt useasti myös seuraavalle sukupolvelle, lapset ovat kasvaneet ”miekkailupiireihin”. Hienona asiana voidaan pitää myös monien henkilöiden palaamista aikoinaan aloitetun harrastukseen pariin useidenkin vuosien ”lomailun” jälkeen.”
Turun Hotelli Caribiassa keväällä 2006 järjestetyt veteraanijoukkueiden EM-kilpailut lukeutuvat ehdottomasti hienoimpiin Suomessa järjestettyihin miekkailutapahtumiin. Mukana oli joukkueita 15 maasta, ja kisat pidettiin kaikilla aseilla sekä miesten että naisten sarjoissa. Kilpailun järjestäjille sateli kiitoksia niin kansallisilta kuin kansainvälisiltä miekkailijoilta. Myös Euroopan Veteraanimiekkailukomitea lähetti onnittelut seuralle hyvin järjestetyistä kilpailuista."
